Viime postauksessa kirjoittelin, että olin ilmoittanut Kundin kaksiin agilitykisoihin: Riihimäelle ja Hyvinkäälle. Riihimäen kisat olivat tosiaan ensin (11.marraskuuta) vuorossa: saavuimme paikalle puolta tuntia ennen kisakirjeessä ilmoitettua alkamisaikaa, ja sain samantien kuulla, että kisat ovat erittäin paljon aikataulusta edellä, joten alottaisimme rataantutustumisen melkein heti. Onneksi kepo oli mukana, joten eikun kepo Kundin kanssa lenkille ja itse tsiigailemaan kuvioita!
Vähän otti aikaa päästä kisarytmiin kiinni, ja kaksi ekaa rataa menivät ihan harakoille omien tyhmien virheideni takia: jopa kepo osasi radan jälkeen sanoa, minkä vuoksi radat olivat menneet hyllyiksi. Tässä kaksi syytä:
-seisoin koiran linjalla
-jäin seisomaan ja huutamaan paikalleni sen sijaan, että olisin liikkunut radalla eteenpäin näyttäen koiralle tietä seuraavalle esteelle.
Kolmannella radalla meille tulikin sitten jackpotti, vaikka olinkin jo manannut kisat huonon onnen kisoiksi. Saatiin nollarata, samalla meidän viimeinen LUVA ja voitettiin luokka. Video radasta YouTuben puolella:
https://www.youtube.com/watch?v=sFSM5_uZkJ4&index=1&list=UUslpXbBtRK9BT-pwdxTblXQ
Näinollen meillä siis oli mahdollisuus siirtyä kolmosiin. Olin aiemmin miettinyt, että jäisimme kakkosiin vielä hakemaan kisakokemusta, mutta muutaman viikolla vaihdetun konsultaatioviestin jälkeen päätin, että siirtyisimme kolmosiin hakemaan sieltä sitä kisakokemusta ja rutiinia.
Seuraavana vuorossa olivat siis Hyvinkään kisat, jonne olin etukäteen tietysti laittanut viestiä, että tulemme ilmoittautumisestani poiketen kolmosiin mukaan. Täytyy sanoa, että Hyvinkään kisat (25.11.) menivät ihan harjoittelun piikkiin. :D Olin itse äärimmäisen jännittynyt, koira oli väsynyt ja jännittynyt ja radat olivat meille (hieman liian) vaikeita. Osa sanoo, että kakkosten ja kolmosten välillä ei olisi suurta harppausta, mutta minusta tuo harppaus tuntui kyllä valtavalta. Tästä sisuuntuneena päätin, että nyt on ensi vuodelle saatava jotain kunnon treeniä, ja muutamien suositusten perusteella ilmoittauduin 4kk:n ajaksi kerran viikossa Marko Mäkelän treeneihin Janakkalaan.
Toki Janakkalan halli, ja reitti Lahdesta sinne piti käydä etukäteen tarkistamassa ja siihen tarjoutui sopiva tilaisuus, kun ilmoittauduin itsenäisyyspäivän 6.12. kisoihin Janakkalaan. Tuli sitten todettua, että tie sinne on pitkä, pimeä, liukas ja mutkikas. Onneksi olin jo ennen reitin tsekkaamista ilmoittautunut treeneihin.
Janakkalassa oli hirveästi koirakkoja maksikolmosissa, mutta meidän onni oli, että lähdimme luokan ensimmäisenä. Edelleen radat tuntuivat suhteettoman vaikeilta. Minusta ensinnäkin itsestäni tuntui siltä, että rataantutustumisaika oli aivan liian lyhyt, enkä meinannut edes muistaa estejärjestystä. Siksi olinkin valtavan iloinen siitä, että jokaiselle radalle asettamani tavoite täyttyi: muistin radan. :) Ihan harakoille eivät kaikki radat menneet, vaikka jokaisen kohdalla tuloslistaa koristikin HYL. Joukossa oli ihan hyviä pätkiä, niistä video:
https://www.youtube.com/watch?v=bnAEQnt8EEA&index=1&list=UUslpXbBtRK9BT-pwdxTblXQ
Seuraavaksi meille on tulossa vielä oman seuran kisat vähän ennen uutta vuotta Lahdessa, ja 6.1. kisat Janakkalassa. Lisäksi keskitymme tällä hetkellä myös tokoilemaan ahkerasti.
Tokosta sen verran, että tänään 22.12. meillä oli oman seuran kokeenomaiset treenit isolla kentällä. Tein Kundin kanssa AVO-luokan kokonaan putkeen palkatta ja liikkuroituna. Yllätyin positiivisesti. :) Pientä viilaamista vailla, mutta hyvältä näyttää. Muutamia treenattavia juttuja:
-Seuraamisen peruutusaskeleet ja juoksussa käännökset oikealle
-Perusasennot suoriksi
-Merkin kierto-tuleeko koira eteen kuten luoksetulossa, vai kiertääkö suoraan takaa sivulle?
-Jäävien erottelu (istu ja seiso menevät helposti sekaisin)
Luulen, että Kundille teki erittäin hyvää tuo treeni. Koska yllätyin itse positiivisesti joka liikkeen kohdalla, sain palkattua Kundin sosiaalisella palkalla, joka tuli oikeasti koko sydämestä, ja koirakin sen kyllä huomasi ja yritti aina vaan paremmin. Ihana <3
Tokoa ja agilityä nyt siis luvassa ahkerasti, samalla keskitytään kunnon kohottamiseen. Nyt tänne Lahteen onkin tullut jo mukavasti lunta, niin on ollut aika kaivaa kickspark varastosta ja lähteä päästelemään pitkin pururatoja. Valitettavasti tuota herkkua tuskin on kauaa tarjolla, kun pururatojen päälle ajetaan pian ladut. Mutta nautitaan niin kauan kun voidaan! Lisäksi odotan jo kovasti, että järvet jäätyisi ja pääsisi koirien kanssa jäälle hiihtämään. Se jos mikä on parhautta myös!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti