sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Rally-tokouran korkkaus ja tokosta TK1!

Kuten viime postauksessa mainitsin, olin ilmoittanut Kundin rally-tokokisoihin kahden ratatreenin harjoitustekniikalla. Tietysti olin itse katsonut videoita ja lukenut sääntöjä, joten tiesin suurinpiirtein miten rally-tokoradalla tulee toimia minkäkin tehtävän kohdalla. Meidän ensimmäinen rally-tokokoe oli siis viikko sitten lauantaina eli 10.3. Espoossa. Olin paikalla hyvissä ajoin. Sain Kundin lenkitettyä, ja rupesin odottelemaan Kundin siskon omistajaa, joka oli tulossa paikalle katsomaan (+henkiseksi tueksi ja kuvaamaan). Hän oli kuitenkin juuttunut ratsiaan, joten hän ei ehtinyt tulla pitämään Kundia rataantutustumisen ajaksi. Minulla auto oli kaukana hallista, ja häkkiä tai mitään kiinnitystolppaa ei ollut - oma lähtövuoroni oli toisena, joten autoon en voinut koiraa siis sen vuoksi viedä. Onneksi buffanmyyjä suostui pitämään Kundia rataantutustumisen ajan. Rata vaikutti helpolta ja mukavalta. Kundin siskon omistaja ehti tulla juuri ajoissa paikalle kuvaamaan meidän rataamme. Jännitin tosi paljon, kuten aina teen. Rata lähti sujumaan helposti, mutta toisiksi viimeisellä kyltillä "koira eteen, oikean kautta vasemmalle sivulle, istu" Kundi tajunnut varmaan mitä ohjasin, eikä tullut eteen. Ilmoitin että uusin, ja lähdin lähestymään kylttiä uudelleen. Suoritin tehtävän, Kundi tuli eteen, ja pyöräytin sen vasemman kautta sivulle - jäädyin hetkeksi, luin kyltin ja ilmoitin uusivani saman kohdan vielä toisen kerran. Nyt oli siis viimeinen mahdollisuus onnistua ja sehän onnistui! Tuli ihan huippuhyvä fiilis ja taisin siinä melko iloisesti koiraakin kehua.

https://www.youtube.com/watch?v=WtKYM8R_mJs&feature=youtu.be

Lopputulemana oli sitten hyväksytty tulos, 93/100p. <3 Lisäksi saimme "tuomarin suosikki" - palkinnon ja tuomari kehui hyvää asennetta. Vaikka sama kohta meni jo kaksi kertaa pipariksi niin jaksoin silti vielä yrittää kolmannen kerran hyvällä asenteella sekä kehua koiraa.


Rally-tokokokeen jälkeen käytiin vielä Kundin ja sisko Hikan kanssa pienellä kävelyllä - valitettavasti ei löytynyt paikkaa, jossa koirat olisi voinut päästää turvallisesti juoksemaan irti, joten jouduimme pitämään koirat remmissä kävelyn ajan.


Tämän viikon lauantaina, eli eilen 17.3. oli tokokoe Espoossa niinikään (samassa paikassa kun rally-tokokisa viikko sitten). Koe oli ilta/yökoe, ja ALO-luokka oli viimeisenä vuorossa; arvioitu alkamisaika oli klo 21.00. Menin paikalle viime tingassa, mutta loppujen lopuksi se ei edes haitannut - aikataulut oli reilusti myöhässä ja ALO pääsi alkamaan vasta vähän jälkeen klo 22. Olin yksin liikenteessä, kun Joni oli menossa seuraavana aamuna aamuvuoroon enkä saanut ketään muutakaan tuttua mukaan. Onneksi sain jonkun toisen osallistujan kuvaamaan Kundin suorituksen. Oltiin toisessa paikallaoloryhmässä, kahden narttukoiran välissä - erittäin hyvä paikka meille. Paikallaolossa ei ollut mitään ihmeellistä, Kundi meni ekalla käskyllä maahan ja nousi ekalla käskyllä sivulle - paikallaolon aikana tuijotti minua hievahtamatta, siitä saatiin 10. Kun päästiin vihdoin ja viimein yksilösuorituksiin, pelkäsin, että Kundi on jo vähän liian väsynyt - vielä mitä! Se kasasi itsensä aivan loistavasti suoritusta varten ja teki kolmannen ALO1-tuloksensa huippupisteillä 196p! Sain myös KP:n, ja samalla kolmannella ykköstuloksella koulutustunnuksen TK1. Olin aivan äimän käkenä, ja suoraan sanottuna myös aikalailla tippa linssissä. Minun pieni ja maailman taitavin naurunaama oli 1./14. <3. Olin salaa myös ylpeä, että päihitettiin 2. ja 3. sijan saaneet bortsut ;)



                   



Valitettavasti videoista seuraamisen loppuosa puuttuu, ja liikkeestä maahanmenon video on huono myös, koska tolppa on juuri edessä. En laita niitä videoita siis tähän postaukseen, mutta kaikki muut videot laitan. Ne on valitettavasti eri pätkissä: 






Tänään on ollut aivan mahtava fiilis tuo tokotuloksen vuoksi! Kundi on myös viettänyt tänään 2-vuotissyntymäpäiväänsä <3 Aamulla hieroja kävi meillä kotona hieromassa kaikki koirat, sit iltäpäivällä käytiin pieni lenkki ja välipalaksi Kundi (+Danny ja Aira) sai maksalaatikkoa, märkäruokaa, ja kanafileet. 





Nyt pitääkin pikkuhiljaa alkaa suunnitella ja varata aikaa Kundin virallisiin selkäkuviin, mutta sitä ennen edessä on vielä Lahden KV-näyttelyt ensi viikon lauantaina! Kääk! 



perjantai 9. maaliskuuta 2018

Kuulumisia harrastusrintamalta

Pahoittelen jo etukäteen mahdollisesti pitkää postausta. Tuntuu, etten ole kirjoitellut tänne miljoonaan vuoteen mitään, joten olisi ehkä paikallaan hieman päivittää tilannetta meidän harrastusten osalta. 


Agility on ollut tässä Lahteen muuton jälkeen pienessä talvikohmeessa. Puomi ei ollut edennyt yli puolen vuoden aikana tippaakaan eteenpäin (2on2off), vaan oli aivan yhtä hidas ja epävarma kuin alkusyksystä. Kundin aivot on vaan totaalisesti lukossa ja juuttuneet puomin tiettyyn suoritustapaan, joten nyt sitten ajattelin, että vaihtamallahan se paranee (lol), ja aloin opettamaan juoksupuomia. Olin jo kerran aikaisemmin suunnitellut pysärin vaihtoa juoksariksi, mutta silloin minut puhuttiin ympäri jotta vielä kokeilisin pysärin opetusta. Nyt kukaan ei ollut puhumassa minua ympäri, kun en kertonut asiasta kellekään :D Tai no, tämän hetkiselle aksakouluttajalle sanoin että nyt vaihtuu muuten juoksariksi tämän puomin suoritustapa ja hän onneksi oli ihan suotuinen tälle ajatukselle :P Koska minulla ei ole tietotaitoa juoksupuomin opetuksesta, niin tottakai häiriköin Kundin siskon omistajaa viesteillä. Hän on juuri opettanut hienon juoksaripuomin koiralleen, ja koska täällä Lahdessa ei ole mahdollisuutta juoksarikurssiin (menisin heti, jos tulisi!), niin pyysin sitten vähän vinkkejä. Ensin piti ostaa toki namiautomaatti ja sopivan kokoinen matto. Nyt ollaan sit kolmisen viikkoa tehty pelkkää mattoa siten, että Kundi menee naama edellä matolle, kääntyy ja ponkaisee takajaloilla matosta vauhtia ja saa siitä sitten palkan. Tämä tulee olemaan jatkossa myös kriteeri kontaktilla. Olen vähän myös yrittänyt sytytellä Kundin mielenkiintoa namiautomaattiin. Se nami ei vaan ole niin mieluinen mitä lelupalkka (koira, joka ei ole ahne), mutta yritetään.

Muuten aksassa ei oikeestaan olla itsenäisesti tehty kummoisia. Vähän ollaan tehty kepeille vauhtia ja varmuutta kuudella kepillä putken kautta rallittaen ja on toiminut ihan hyvin. Eilen ohjatuissa treeneissä pitkästä aikaa oli aika hitsin hyvä fiilis aksata, joten uskon että kyllä se tästä taas lähtee kun kevät lähenee! Eilen vaikeita meille oli välistävedot (aina!!), joten niitä ruvetaan nyt sit harjoittelemaan kotiläksynä. Samoin toisena kotiläksynä on saada varmuutta takaakiertoon, joka nyt kuulema on hieman sipsutusta (koiran askeleet). Joten sitä tehdään varmasti ensi viikolla myös!

Tokoa ollaan nyt treenattu selvästi eniten tässä talvikaudella. Ollaan tehty paljon kaukokäskyjen erottelua, ja ylempien luokkien liikkeiden palasia. Tunnari ja kaket on esim. menny ihan sikana eteenpäin, josta olen ylpeä! Avo-luokassa meille kaikista vaikeimmat liikkeet on nouto, kierto ja ruutu. Niitä ollaan harjoiteltu, mutta niiden suorituksessa näkyy ihan selvästi koiran epävarmuus. Minulla on tietty mielikuva millä intensiteetillä haluaisin koiran suorittavan liikeet. Vaikka Kundi osaakin näennäisesti tokoliikkeitä, niin tiedän että siitä lähtisi vielä enemmän poweria, jos sen saisi kaivettua esiin. No, tähän löytyi viime maanantaina avaimet, kun olimme mukana Oili Huotarin järjestämällä tokokurssilla tuossa naapurihallilla. En ole aiemmin ollut Oilin koulutuksissa/kursseilla mutta olin kuullut pelkästään positiivista palautetta. Meidän suoritusvuorolla olin valinnut tehtäväksi kierron. Kundi teki omaan tapaansa liikkeen ja sanoin sitten, että minusta saisi olla vähän enemmän draivia ja Oili oli samaa mieltä. Ruvettiin sitten tekemään niin, että kiertotötterön takana oli pallo palkkana. Kundi odotti ja menin puoleen väliin matkaa ja laskin 1....2.....3.... JES ja lähin ite juoksemaan täysiä pallolle ja nappasin sen ennekun Kundi ehti sinne ja leikin pallolla yksinään. Seuraava lähetys samalla tavalla, mutta lähdin juoksemaan pallolle lähempänä Kundia ja näin ollen Kundi ehti pallolle ennen minua ja sai napattua ensin. Tähän tapaan ruvetaan nyt kohottamaan vähän virettä ja intoa kiertoon. Samaa tapaa ehdin jo testata tällä viikolla noutoon. Lisäksi otin vielä yhdeksi motivaattoriksi kentälle toisen koirani Dannyn, jonka kanssa Kundi teki noutoja ja kiertoja vuorotellen. Kylläpä tuli Kundillekin kiire, kun näki toisen tekevän innoissaan! Nyt jotenkin tuntuu, että tokobuumi on ihan huipussaan, toivottavasti innostus säilyy meillä molemmilla! <3



Rally-tokoa ei olla harjoiteltu kuin 2x, mutta ilmoitin Kundin silti kisoihin. Jos kosahtaa, niin voin kertoa, että kosahtaa muuten ohjaajan eli minun virheeseen. Kisat ovat huomenna 10.3. Espoossa, joten huomisen jälkeen niistä sitten lisää :P 

PK-tottista ei olla oikeestaan nyt Lahdessa asumisen aikana harjoiteltu ollenkaan. Muutamia noutoja 650g kapulalla ollaan otettu, samoin eteenmenoja ollaan otettu aina välillä omalla pihalla. Meidän seuran hallilla ei ole edes PK:n metristä hyppyä, joten sitäkään ei olla pystytty harjoittelemaan :( Mutta kunhan kevät tulee, niin päästään todennäköisesti (ainakin tokokoutsi vähän siihen suuntaan puhui) bokseriyhdistyksen tottistreeneihin mukaan, jossa hän itsekin käy. Toivotaan, että onnistuu! Olen myös ilmoittautunut kahteen PK-tottiksen treeni-iltapäivään Keravalle, jossa kouluttajana on Reija Nieminen. Eka koulutuspäivä on jo ensi viikolla keskiviikkona, odotan innolla!

24.3. Lahdessa KV-näyttelyt. Arvatkaa kuka on ilmoittanut koiransa sinne? Yes, it's me. Vitsi kun jännittää. Ollaan jo Jonin kanssa nypitty Kundin naamaa siistiksi ja harjattu turkista ylimääräisiä pohjavilloja irti :P



Ei me kuitenkaan koko aikaa käytetä treenaamiseen. Talven parasta antia on mielestäni jäätyneet järvet! Jäällä voi hiihtää, luistella, juoksuttaa koiria vapaana! Ollaan käyty nyt muutaman kerran hiihtämässä Kundin kanssa ja voi taivas sitä sähläyksen määrää.. :D Jos Joni yrittää hiihtää Kundin kanssa, niin Kundi puree housua, sauvaa, tai jahtaa suksia. Jos minä hiihdän Kundin kanssa niin Jonin pitää hiihtää edellä jotta matka etenee. :D Jos Joni ei jaksa vedättää meitä niin hihna ei kyllä kauhean kireällä ole. Paras tapa meille olikin, että Joni ja Kundi meni edeltä ja Kundilla oli lelu suussa. Minä tulin meidän toisen koiran kanssa suksilla perässä. Mutta mukavaa oli (ainakin minulla), hiihtoa lisää kiitos! Ollaan myös käyty jäälle auratulla radalla luistelemassa, ja koirat on saaneet juosta sivussa olevalla hangella mukana. Lisäksi ollaan käyty myös ihan kävelemässä jäällä, ja koirat ovat saaneet rallitella ja leikkiä yhdessä. Toivotaan tälle keväälle vielä monia aurinkoisia päiviä!