maanantai 13. marraskuuta 2017

Ensimmäiset viralliset agilitykilpailut

Kuten otsikkokin antaa jo ymmärtää, niin nyt ne ovat takana - Kundin ensimmäiset viralliset agilitykilpailut. Debyytti tapahtui eilen 12.11.2017 Iisalmessa. Mentiin vain yksi rata, joka oli hyppyrata. Laitan alle videon radasta:

https://www.youtube.com/watch?v=H3-LU8ICjGk&feature=youtu.be

Rata meni kokonaisuudessaan aivan äärimmäisen hyvin. 5 virhepistettä tuli yhden esteen ohituksesta, mutta saatiin se nopeasti korjattua ja päästiin takaisin rytmiin. Sillä kaahailulla pääsi toiselle sijalle. Kundi oli kisoissa aivan äärimmäisen hyvässä vireessä ja liikkui radalla myös tosi hyvällä etenemällä. Tehtiin vähän eri tavalla mitä yleensä möllikisoissa olen tehnyt. Jonin ollessa mukana olen pyrkinyt välttämään sitä, että Joni leikittäisi Kundia, koska olen halunnut, että se leikkisi vain minun kanssa ja ymmärtäisi olevansa minun kanssa hommissa. Eilen kokeiltiin niin, että Joni leikki, riehutti ja nostatti Kundia ihan viimeiseen asti. Minä olin vähän kauempana katselemassa mitä radalla tapahtuu. Tämä toimi äärimmäisen hyvin, koska Joni leikitti Kundia tosi rennosti, enkä minä ollut itse tartuttamassa hermostuneisuuttani koiraan. Otin Kundin vasta, kun oli enää kaksi koiraa jäljellä ennen meitä. Leikin Kundin kanssa ihan vähän aikaa sen omalla hihnalla, haukutin muutaman kerran ja sit eikun menoksi - kylläpä toimi. <3 Superhyperylpeä pikku naurunaamasta <3

Agilityratoja ei vielä mennä Kundin kanssa - puomin harjoittelu on vielä kesken. Tavallaan Kundi osaa kaikki kontaktit, mutta haluaisin puomia paljon nopeammaksi ennenkuin yritetään ottaa se edes mukaan treeniradoille saatika sitten kisaradoille. Olen viime päivinä pohtinut pitäisikö sittenkin vaihtaa juoksupuomiin. Jos nyt joku minut oikein hyvin vakuuttaa, voisin olla valmis vaihtamaan ;) Ongelma siis on pysäripuomin hitaus, kun Kundi tulee alasmenon ravilla. Haluaisin, että juoksisi täysiä kontaktipinnalle laukalla. Kundi varmasti pysähtyy, se ei ole ongelma, vaan nimenomaan se, että se miettii liikaa ja liian aikasin jo pysähtymistä. Tiedän, että varmasti toistoissa ja treenillä tulee varmaksi, enkä ehkä ihan oikeasti vielä vaihda juoksariksi, mutta malttamaton luonne kun on niin kaikki pitäis saada tänne heti nyt :D A-esteestä sen sijaan ei ole kuin positiivista sanottavaa! Siinä meillä on siis juoksukontakti joka toimii hyvin. On saanut hirveästi nopeutta ja suoritusvarmuutta. Ollaan myös otettu A:ta jo radan osana ja kyllä toimii. Samoin keinu on saanut nopeutta, mutta täytyy siitäkin sanoa, että lisää nopeutta ja varmuutta saisi tulla, ja tuleekin varmasti varmuuden ja kokemuksen mukana.

Kisapäivän jälkeen fiilis oli mahtava ja tuntui, että leijailen pilvissä. Näissä ihanuuden huuruissa ilmoitin sitten Kundin muutamiin seuraaviin kisoihin: vajaan 2vkon päästä Kuopiossa Hukka-Putken järjestämiin kisoihin ja joulukuun puolella myös toisiin Kuopiossa Acen järjestämiin kisoihin. Ihanaa päästä taas kisaamaan Kundin kanssa näin pian uudestaan. On se semmoinen peli ettei ihan joka pojalla ole <3

torstai 26. lokakuuta 2017

Janatreeniä ja uusi harrastus

Viime postauksessa kerroin pk-jäljen kuulumisia ja kerroin tahmovista janatreeneistä Kundin kanssa. Treenikaveri tosissaan antoin muutaman vinkin, miten janaa voi treenata. Ensinnäkin koira otetaan mukaan katsomaan, kun jälkeä poljetaan. Minulla oli treeneissä mukana Joni, joka tuli Kundin kanssa sivummalle katsomaan, kun poljin jälkeä. Siinä kohtaa, missä jälki alkaa, sanoin Kundille että "täällä jälki" ja tiputin siihen jäljen alkupaikkaan lelun. Poljin max. 20m ja laitoin yhden kepin päähän. Sitten lähdettiin heti Kundin kanssa kokeilemaan. Lähti tosi innokkaasti jäljelle, lelulla pysähtyi hetkeksi, annoin leikkiä ja sitten annoin haistella kepille asti jossa taas palkkasin. Tehtiin sitten perään toinen janatreeni, jossa Kundi oli taas katselemassa, kun tein jäljen. Tällä kertaa en jättänyt lelua jäljen alkukohtaan, mutta siinä kohti sanoin Kundille vaan taas että "täällä jälki". Jätin vähän nameja siihen, ja poljin taas max. 20m ja tällä kertaa jätin jäljen loppupäähän lelun. Meni taas tosi hyvin ja siihen nähden mitä Kundi on aikaisemmin tehnyt, niin tosi innokkaasti. Tein vielä kolmannen samanlaisen setin ja jätin treenit siihen. Tosi hyvin :) Laitan tähän alle videon meidän viimeisestä janatreenistä, jossa "jäljen" alkupäässä oli nameja ja loppupäässä odotti lelu.

https://www.youtube.com/watch?v=J8yd48qbgII&feature=youtu.be

Lähetän siis toistaiseksi vielä hyvin lyhyeltä matkalta. Onneksi tässäkin nyt ehkä pikkuhiljaa rupeaa näkymään valoa tunnelin päässä. Toivotaan vaan, että talvi ei yllätä ja maat pysyy mahdollisimman pitkään lumettomana. Tai ainakin jos jotakin lumia satelee, niin sulaisivat mahdollisimman nopeasti pois ;) Terveisin: maastolajien treenaaja

Haisteluhommissa :) Kuva: Joni Laakso












Keppi löytyi!











Vihdoin Kundi on myös sen ikäinen (ja luustoltaan terveeksi kuvattu), että sitä voi pitää mukana myös kunnon juoksulenkeillä! Käytiin Mustissa&Mirrissä ostamassa vetovaljaat ja niitä ollaan nyt muutamia kertoja testailtu. Normaaleilla juoksulenkeillä Joni menee aina edellä, ja minä juoksen Kundin (+Airan) kanssa perässä. Näin ollen näihin kahteen sankariin saa kunnon vauhdit ja minä saan elämäni kyydit. :D Välillä tuntuu, että jalat irtoaa, mutta pakko on juosta kun koirat kirittää. Lisäksi ollaan nyt kerran myös käyty Puijolla ottamassa lyhyitä spurttivetoja ylämäkeen. Jokaiselle koiralle kaksi vetoa. Kundi juoksi yhden vedon minun kanssa ja yhden Jonin kanssa. Voi että se veti täysiä <3 Hullu, pieni, kaikkensa antava pyrriäinen <3 On se kyllä kuin luotu juoksemaan.














Jäähkäilijät Puijon maisemissa.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Pk-jäljen kuulumiset

Kuten kaikki varmasti ovat huomanneet, syksy saapuu vinhaa vauhtia. Meidän jälkiryhmä treenaa keskiviikkoisin klo 18, ja esimerkiksi tänä päivänä emme ehtineet treeneissä tehdä muuta kuin esineruudun. Silti pimeä tuli liian nopeasti ja kaksi viimeistä esineruutua suorittavaa koiraa joutui tekemään melkein pilkkopimeässä hommia.

Ajattelin nyt kirjoittaa tähän blogiin vähän päivitystä, millä mallilla meidän jälkihommat tällä hetkellä on. Itsessään jälki kulkee ihan hyvin, ja kepit nousevat jäljeltä myös hyvin. Hankaluuksia on tuottanut jana. Melko läheltä janalle lähetettäessä lähtee hyvin ja varmasti ja nostaa jäljen, mutta yhtään kauemmaksi kun menee niin motivaatio ja vauhti hiukan häviävät. Onneksi tänään sain siihen muutaman tosi hyvän vinkin, jolta lähtevät vielä tämän syksyn puolella kokeiluun. Niistä lisää sitten myöhemmin, jos toimivat ;)

Esineruudun kohdalla on tällä hetkellä oikeastaan ihan hyvä tilanne. Kundi on pitkään jo nostanut yhtä esinettä hyvällä innolla, mutta siinä vaiheessa kun aloin nostattamaan kahta esinettä, tuli pienet irtoamisongelmat. Kundi jäi mielellään esineruudun etualalle pyörimään, eikä irronnut riittävän kauaksi takalaidalle etsimään esineitä. Siihenpä vinkiksi sitten sellainen, että ensinnäkin kaikki esineet on aina lähellä takalinjaa. Lisäksi ollaan tehty hyvin paljon motivaatiota esineille. Ollaan tehty esim. niin, että avustaja on vienyt esineet taakse ja Kundi on ollut mulla hihnassa. Ollaan menty sinne ruutun takalinjalle mukaan katsomaan esineiden vientiä ja Kundia on hetsattu ja innostettu kunnolla. Sitten olen lähettänyt hakemaan ensimmäisen esineen, josta on saanut palkaksi leikkiä esineellä. Kun olen lähettänyt hakemaan toista esinettä, ja jos Kundi on sen tuonut minulle onnistuneesti, niin olen palkannut sitten parhaalla palkalla. Alle laitan videon Kundin esineruudusta, joka on tehty edellämainitulla tavalla (esineet viety yhdessä ja hetsattu).

https://youtu.be/gfABv0cq0jI

Ja sitten pk-jäljen viimeinen osa-alue, eli tottis, on edistynyt tänä syksynä aivan huimasti! Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, suoritimme tuossa muutama viikko BH-kokeen hyväksytysti. Sitä ennen treenasimme BH-koetta varten ahkerasti ja samalla tuli jotenkin terästäydyttyä muutenkin tottiksen treenaamisen suhteen. Olen opettanut Kundin haukkumaan, ja sitä käytänkin nyt paljon juurikin tottiksessa, esim. haukutan ja siitä lähden seuruuttamaan suoraan ilman perusasentoa. On toiminut tosi hyvin ja tuonut koiralle lisää kierroksia myös. Ollaan tehty hyvin paljon motivaatiotreeniä, eli pieniä hyviä pätkiä seuruuta, hyvästä asenteesta paljon palkkaa, riehumista ja leikkiä.













Tasamaalla ollaan tehty 650 grammaiselle kapulalle motivaatiota siten, että olen heittänyt kapulaa ja avopuolisoni on käynyt sitten hetsaten jatkamassa heittoa. On toiminut erittäin hyvin.













Eteenmenon alkeita ollaan tehty myös. Jäävistä liikkeistä ollaan tehty kaikkia jääviä, ja myös liikkeiden erottelua ollaan tehty. Näitä pitää varmasti kyllä treenata vielä paljon lisää :D

Ollaan vähitellen ruvettu ottamaan treeniin mukaan myös pk-esteet. Olen muutamaan kertaan hyppyyttänyt Kundin metrisestä esteestä yli, ja se on mennyt hyvin. Ollaan tehty hyppyä myös noutokapuloiden kanssa. Muutama viikko sitten tehtiin 90cm pressuestettä kevyen tokokapulan kanssa. Meni kevyesti leijuen, hyvällä motivaatiolla yli <3

https://youtu.be/5oQm7JkxKn8

Lisäksi tuossa noin viikko sitten kokeiliin myös ulkokentällä, kiinteällä pk-hyppyesteellä (korkeus n.70cm) painavamman kapulan (650g) noutoa. Meni superhyvin, en voisi paljon tyytyväisempi tuohon koiraan olla. Nyt pitää vaan muistaa maltillisuus ja hyppytekniikka esteiden kanssa, niin hyvä tulee!

https://youtu.be/WZWnC7NNZMI











Muutaman kerran ollaan treenattu myös pk-puolen A-estettä. Ensin vain varovasti ohjasin Kundin esteestä yli namilla, mutta sen jälkeen ollaan tehty sellaisia treenejä, että olen juoksuttanut Kundin A-esteen yli palkkaajan luokse ja sitten se on tullut vielä esteen yli takaisin minun luokse mistä on saanut superpalkan. Lisäksi ollaan tehty A-esteen ylityksiä myös kevyen tokokapulan kanssa, että koiralle saisi vähän ideaa siitä, että kapula heitetään, ja se noudetaan aina siten, että myös paluumatkalla kiivetään esteen yli. A-esteen kanssa treenit ovat siis alkaneet myös paremmin kuin hyvin.













Summa summarum; minulla on pieni, ketterä ja kevyt tehopakkaus, jonka kanssa treenaamisesta nautin (suurimmaksi osaksi) ;) Lisäksi koira itse nauttii eri lajien treenaamisesta, ja on taitava ja nopea oppimaan. Kohta talven tullessa jätetään jälki-ja esineruututreenit hautumaan, mutta ennen lumien tuloa otetaan kyllä viimeiseen asti kaikki ilo irti lumettomasta maasta!



maanantai 2. lokakuuta 2017

BH-koe Suonenjoella 1.10.2017

Ollaan tässä viimeisen kuukauden aikana keskitytty Kundin kanssa lähinnä tottikseen. Agilityn osalta ei olla tehty yhtään mitään muuta, kun käyty kaksissa eri mölleissä juoksemassa muutamat ralliradat. Tottis on ollut harjoituksen kohteena siksi, että menin ilmoittamaan Kundin BH-kokeeseen (eli palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen) Suonenjoelle. Ollaan kuukauden sisään harjoiteltu tiiviisti paikallaoloa häiriön alaisena, seuraamista  hihnassa & ilman hihnaa, henkilöryhmän läpi seuraamista, luoksetuloa, liikkeestä istumista ja liikkeestä maahanmenoa. Eli kaikkia BH-kokeen liikkeitä. Henkilöryhmätreeniä oli välillä vähän vaikea järjestää, mutta onneksi pääsin muutamiin seuran tottistreeneihin tekemään hlöryhmätreeniä ja myös mukavasti agilityryhmäläiset toimivat (Dannyn) aksatreenien päätteeksi henkilöryhmänä että sain harjoitella Kundin kanssa. Viime hetken paniikki meinasi tulla luoksetulon kanssa. Kundi tulee hyvin luoksetulossa suoraan eteen, mutta olen vasta viime aikoina ryhtynyt opettamaan Kundia, että se siirtyy sivulle minun takaani kiertäen. Muutamissa viimeisissä treeneissä se sitten ensin keksi, että kun sanon käskyn "takaa", se vain tiivistää eteentulon asentoa :D ja ihan viimeisissä kenraalitreeneissä se oli sitten keksinyt että tulee luoksetulossa suoraan takaa sivulle, eli eteen ei tarvitse pysähtyä ollenkaan :D Oli siis sen osalta jännittynyt fiilis, että mitä se siellä kokeessa tulee keksimään. 

Varsinainen koepäivä eli 1.10. valkeni harmaana ja (tihku)sateisena. Olin käskenyt Jonin jäämään kotiin ja ottanut mukaan kuvaajaksi Kiian. Lähdettiin siis Kiian ja koirien kanssa suuntaamaan Suonenjoelle heti aamutuimaan. Oltiin varmaan ensimmäisiä paikalla ja ehdin hyvin käyttää Kundia kävelyllä. Kenttähän sille on tuttu joten sen puoleen no problem. Leikitin ja riehutin sitä kentän sivussa ja tein ihan pieniä seuraamispätkiä ja sivulletuloja ja palkkasin villisti. (Okei tein muutaman paniikkitreenin luoksetuloonkin mutta vitukshan ne meni xD). Kundi meni ensimmäisenä siruntarkastukseen ja arvoin samalla itselleni suoritusnumeron 1. Hehe ihan kiva sillei etten oo eläissäni suorittanut yhdenkään koiran kanssa BH-koetta, enkä myöskään oo koskaan ollut katsomassa yhtään BH-koetta..... :D Onneksi olin kuitenkin lukenut säännöt huolellisesti ja kaaviot olin myös kävellyt läpi ilman koiraa, joten luotin, että pärjäisin ihan hyvin. Kundille pariksi sattui arpaonnella valkoinenpaimenkoira. Nuori, epävarma uros.. Ou shit, mun jännityskäyrät nousi heti taivaisiin asti.. Lähdettiin suorittamaan. Ensin ilmoittautuminen. Tämä toinen uros tuijotti koko ajan Kundia omistajansa takaa uhkaavasti, haukkui ja piipitti ja yritti kiskoa. Sen omistaja laittoi koiransa paikallaoloon ja lähdin Kundin kanssa tekemään hihnassa seuraamista. Hyvin jäyhästi lähti liikkeelle jännitykseni vuoksi ja myös sen vuoksi, että hihnassa seuruuta ollaan harjoiteltu kaikista vähiten ja ensimmäisenä olevan suoritusvuoroni vuoksi en ollut ehtinyt kunnolla viritellä koiraa. Meni ihan ok, yhden lisäkäskyn jouduin antamaan (tuomarin sanoin juuri oikeassa kohtaa, koska koira skarppasi siitä hyvin.) Henkilöryhmässä ollessani seuruuttamassa koiraa kuulin, kuinka valkoinenpaimenkoira haukkui taukoamatta paikallaolossa. Tuomari kirjoitti juuri Kundin arvostelua ja silittelin Kundia kun odottelin, että seuraava liike alkoi. Huomasin samaan aikaan, että valkoinenpaimenkoira lähti karkaamaan paikallaolosta. Onneksi oltiin toisella puolella kenttää henkilöryhmän takana. Omistaja kytki koiransa ja se rentoutti minut totaalisesti. Olin tosi helpottunut ja se varmaan tarttui Kundiinkin, kun loppu tuntui menevän tosi hyvin. Henkilöryhmä ilman hihnaa meni tosi sujuvasti (harjoitukset tuottaneet tulosta!), ilman hihnaa seuraaminen myös ok (parempi kun hihnan kanssa, ylläri). Jouduin taas antamaan samassa hiton paikassa lisäkäskyn, mikälie haju siellä ollut mikä vähän siinä kohti laittoin Kundin ajatuksia sekaisin.. Liikkeestä istuminen oli hieno, liikkeestä maahanmeno hieno, ja viimeisenä murheenkryyni eli se luoksetulo... Tättärää! Oli yllättävän hyvä myös! Kundi tuli reippaasti laukalla suoraan eteen (hieman väljä) ja ensimmäisellä käskyllä kiersi takaa sivulle (hieman väljästi myös minun makuun, mutta ei voi syyttää kuin harjoituksen puutetta, tosi tyytyväinen siis oon!). Sitten vuorossa oli enää paikallaolo. Vein Kundin paikalle seuruuttamalla, laitoin sen maahan, meni ekalla käskyllä sikahienosti ja nopeasti maahan ja jätin paikallaoloon. Kun valkoisenpaimenkoiran omistaja lähti tekemään hihnassa seuraamista, tuhersin samalla itkua.. Mietin, että jos päästää koiransa kohta irti seuraamista varten, se ampuu suoraan Kundin luo. Seuruussa se valkkari tuijotteli Kundia ja olisi varmasti mennyt Kundin luo ilman hihnaa. Oli siis toinen koira sille valkkarille liian suuri häiriö. Henkilöryhmän tehtyään valkkarin omistaja onneksi sanoi, että keskeyttää kokeen siihen. Huh.. Meille tuli sitten lyhyt paikallaolo. Menin takaisin Kundin viereen ja mitähittoo se nousi ekalla käskyllä niin terhakkaasti viereen, että huhhuh ! :D Palautteet kuuntelemaan ja A-osio, eli tottelevaisuusosio hyväksytty ! Wipii! Enää oli jäljellä kaupunkiosio.

Kaupunkiosiossa testattiin koiran suhtautumista esim. ihmisiin, pyörään, autoon, toiseen koiraan yms.. Ihan perussettiä siis kaupungissa asuvalle koiralle. Kaikki meni Kundin kanssa hyvin ja kaupunkiosio oli hyväksytty myös! Näin ollen saanen esitellä: BH Kivasti Pojat On Poikii:

En ollut etukäteen kertonut monellekaan ihmiselle, että aion osallistua BH-kokeeseen, koska jännitys oli niin suuri. Keväällähän me jo Kundin kanssa käytiin BH-kurssi ja silloin kurssin pitäjä sanoi, että kannattaa vaan mahdollisimman pian käydä siellä kokeessa kun asiat on vielä mielessä. Nyt sitten vihdoin uskaltauduttiin ja eihän se mitään ydinfysiikkaa ollut. Kokeessa oli 4 koirakkoa, joista 2 (minä+Kundi ja seuramme KPSH:n toinen koirakko) läpäisi kokeen. 2 muun suoritusta ei hyväksytty.

Kokeen jälkeen päätimme vielä Kiian ja koirien (Kundi, lyhcol Nuka ja auskel Jäynä) lähteä käymään "vähän juoksuttamassa koiria pururadalla". Sehän päättyi sitten siihen, että parin tunnin hortoilun jälkeen löysimme itsemme läheltä Suonenjoen keskustaa.. Piti siinä sitten kaverin miesystäväkin hätyytellä apuun, jotta pääsimme takaisin (kaukana olevan) auton luo.. Noloa :D


Laitan vielä loppuun muokatun ja lyhennetyn videon meidän kokeesta. Harmillisesti minun puhelimesta loppui tila ja Kiian puhelimesta akku, ja kolmannen kuvaajan video oli aika kaukaa kuvattu ja huonolaatuinen, niin lopputuloksena on vain muutamia videonpätkiä... Laitoin ne kaikki samaan videoon klipiksi, ehkä siitä kuitenkin vähän näkee. :)

https://youtu.be/HHyo4xrOJ1s




torstai 7. syyskuuta 2017

Kivasti-leiri Kiteellä 25.-27.8. ja agilitytauko


Noin kaksi viikko takaperin Kundin kasvattaja Heidi järjesti omille kasvateilleen, Kivasti-kennelnimen omaaville koirille ja niiden omistajille leirin Kiteellä, Villa Taivaannastassa. Kivana bonuksena asiassa oli vielä se, että mukaan oli saapunut myös Kundin isän omistajat Olga ja Roman koirineen Puolasta. Olga oli lisäksi lupautunut kouluttamaan meille agilityä sekä lauantaina, että sunnuntaina.

Saavuimme Kundin kanssa Villa Taivaannastaan perjantai-iltana, ensimmäisten joukossa. Kävin varaamassa itselleni heti huoneen. Oltiin jo vähän etukäteen sovittu kuka majoittuu kenenkin kanssa kimpassa, mutta minun huonekaverini oli sairastunut ja joutui perumaan koko leirille tulon niin majoituin sitten koko viikonlopun yksin kahden hengen huoneessa. Se ei kyllä haitannut minua yhtään, päinvastoin :P

Lauantaina alkoivat agilitytreenit. Olin heti aamun ensimmäisessä ryhmässä. Kentälle oli rakennettu kaikki kontaktit sisältävä rata. Se oli hieman haastava, ja katsottiinkin se ensitutustumisen jälkeen yhdessä läpi. Treenejä tietty vaikeutti vielä se asia, että Olgan kanssa täytyi keskustella englanniksi :D ei niin helppo juttu meikäläiselle :P Täytyy sanoa kuitenkin, että yllättävän hyvin ymmärsin. Muutamaa juttua piti varmistella ja kysellä välillä muilta, mutta kokonaisuudessaan ymmärsin hyvin ja sain jopa muutaman haparoivan ja sönköttävän lauseen itsekin tuotettua.

Oltiin Kundin kanssa kolmansia tai neljänsiä (en muista varmaksi, olin kuitenkin sanonut että eka en tahdo olla). Juututtiin radalla heti kolmannelle esteelle. Siitä piti kääntää koira tiukasti valssilla putkeen, ja Kundi luisui aina liian pitkälle. Olga neuvoi minulle, missä olisi hyvä seisoa, jotta ei olisi koiran linjalla, mutta kuitenkin kääntäisi koiran riittävän tiukasti. No, sitten kun seisoin oikeassa paikassa niin tosiaankin seisoin - unohdin liikkua. Kun oltiin sitä kohtaa hinkattu riittävästi, jatkettiin eteenpäin. Seuraavat ongelmat tulivat kontakteilla - puomilla Kundi hidasteli ja tuli ravilla, keinulla oli selvästi epävarma ja piti vähän houkutella ja A oli hidas. Rata kokonaisuudessaan meni ihan hyvin ja Kundi tuli hyvin ohjauksiin, mutta Olga sanoi, että Kundi ei käytä koko nopeuttaan mennessään agilityradalla - sanoi myös, että se on varmasti semmonen juttu joka kehittyy myös, kun koiralle tulee enemmän agilitykokemusta.

Mutta niihin kontakteihin - pitää taas palata opetuksessa hieman taaksepäin. Keinulle pitää tehdä hirvittävän paljon bang-gamea: että koira pamauttelee tassulla keinua ja saa siitä palkkaa. Puomille tehdään pelkästään alasmenoa niin, että se alasmeno on nostettu jonkun matalan pöydän päälle ja sieltä koira lähetetään hetsaten puomille - tarkoituksena, että koira juoksisi mahdollisimman kovaa suoraan kontaktipinnalle ja psähtyisi, josta se myös vapautettaisiin mahdollisimman nopeasti. A:lle myös täytyy tehdä lisää vauhtia. Luulen, että tällä hetkellä A:n epävarmuus ja hidas vauhti johtuu siitä, että Kundilla on puomille 2on2off - kontakti ja A:lle juoksu. Se sotkee vähän sen päätä ja tekee epävarmaksi, kun ei ole varma vielä mitä piti tehdä missäkin kontaktilla. Se nimittäin näyttää A-esteellä siltä, että yrittäisi pysähtyä siihen. Täytyy siis tehdä siihenkin kunnolla vauhtia. Kokonaisuudessaan koin, että lauantain anti oli aivan mahtava - sain niin paljon treenivinkkejä ja treenimotivaatiota lisää Olgan treenien myötä!

Launtai-iltana myös tokoilin/tottistelin vähän pihakentällä Kundin kanssa, lähinnä erilaisia motivaatiojuttuja. Meni hyvin! Kokeiltiin myös Riikan ohjastamana noseworkkia, Kundi suoritti haistelutehtävää ihan hyvin! :D oli mielenkiintoista kokeilla itselle täysin vierasta lajia.

Oltiin sovittu, että sunnuntaina tehdään osan koirien kanssa pelkästään juoksu-A:n harjoituksia. Oltiin Kundin kanssa myös mukana siinä ryhmässä. Olga piti aamulla ensin aamupalan jälkeen teoriaa liittyen juoksareiden opetukseen, ja sitten lähdettiin kentälle. Olga käytti hieman eri tekniikkaa opetuksessa (bumpperi), mitä itse olen käyttänyt, mutta Kundille se toimi myös ihan hyvin. Kokonaisuudessaan juoksu-A - harjoitukset meni Kundilla tosi hyvin, mutta sille onkin pennusta asti tehty pohjia siihen - ensin laatikkokehikon läpi juokseminen ja myöhemmin sen siirtäminen A:lle. Näissä treeneissä ei siis suurempia ongelmia tai mullistavia oppimiskokemuksia ollut. Sunnuntaina treenien ja lounaan jälkeen lähdin pikkuhiljaa ajelemaan kohti Kuopiota. Meillä oli seuraavana päivänä eli maanantaina avopuolisoni kanssa lähtö kohti Helsinki-Vantaata ja siitä edelleen Kreikkaan, joten sunnuntai-illalle oli vielä paljon tekemistä. Olin päättänyt, että kun Kreikan loman aikana Kundille tulee anyway nyt ainakin viikon aksatauko, niin pidän siihen samaan syssyyn sitten vähän pidemmän tauon (n.3vko). Tällä hetkellä sormet jo syyhyäisi mennä hallille tekemään kontakteja pikku naurunaaman kanssa, mutta nyt täytyy malttaa mieli sen suhteen vielä reilun viikon verran ja keskittyä toko-&/tai tottispuoleen. Lisäksi pitää vielä nämä syksyiset kauniit (&vähemmän kauniit...) kelit hyödyntää metsässä jälkeä tehden!

Aksapyrri! Kuva: Heidi Utriainen

Tokopyrri! Kuva: Heidi Utriainen












Kundin perhe <3 Vasemmalta alkaen: sisko Hikka, Kundi, mummo Brava, isä Brego, sisko Miina ja sisko Oomi. Puuttuu äiti Martta ja sisko Qumma. Kuva: Heidi Utriainen

torstai 3. elokuuta 2017

Paimennustaipumustesti eli taippari

Kävimme viime lauantaina 29.7. Kundin kanssa paimennustaipumustestissä, eli taipparissa. Järjestäjänä oli Suomen Pyreneläiset ja paikka oli Koiranotkon tila täällä Kuopiossa, eli meiltä noin 5km päässä. Oli ihanan hyvä sää, aurinkoinen, mutta ei liian kuuma päivä.

Aamu alkoi siten, että meinasin myöhästyä koko taipparista. Piti vielä hakea kaverini Kiia, joka oli lupautunut henkiseksi tueksi, keskustasta auton kyytiin ja eikun koepaikalle. Ehdimme juuri ja juuri ennen kuin ilmoaika loppui. Paikan päällä kuitenkin selvisi, että ilmojen vastaanottaja oli myös myöhässä, koska tiellä josta oli tulossa oli ilmeisesti sattunut joku kolari joka olo ruuhkauttanut/pysäyttänyt liikenteen. Ei hätää siis. Ehdin käyttää Kundia hyvin kävelyllä ennenkuin päästiin aloittamaan ilmottautumisten ja suoritusjärjestyksen arpomisen jälkeen testi. Meille tuli Kundin kanssa numero 5. Juuri sopivasti, ei olla ihan ensimmäisten joukossa, että ehtii katsella muutaman suorituksen ennen omaa vuoroa mutta ei olla myöskään ihan viimeisten joukossa ettei tarvitse odotella jännityksessä niin pitkää aikaa. Taipparissa mukana oli koiraa, joista 4 oli pyrtsiä. Kundi oli ainut lyhytkarvaisten edustaja.

Koe alkoi siis noin puoli tuntia myöhässä. Ensimmäisessä osiossa mukana oli 6 koiraa, jotka olivat kaikki yhtä aikaa pihalla. Ensin koirilta luettiin sirut ja tarkistettiin luoksepäästävyys. No problem. Sitten kaikki koirat kävelivät vuorotellen muitten koirien ohi ja katsottiin oman koiran suhtautuminen vieraisiin koiriin. Ohje oli kävellä hihna löysällä, mutta Kundilta ei oikein meinannut onnistua kun sinkoili hihnan päässä ja oli menossa muitten koirien luokse. :D Yhteisen osuuden jälkeen muut koirat menivät hieman kauemmaksi ja koira kerrallaan testattiin muutamia pieniä juttuja. Ensin koira päästettiin irti, ja se laitettiin kävelemään pressun päältä. Meni Kundilta loistavasti. Sen perään kierrettiin mönkijä ja kun oltiin kävelemässä mönkijästä poispäin takana kaadettiin talikko tms. väline, josta kuului kolahtava ääni. Ei reaktioita. Sitten laitettiin koira kiipeilemään ison kivikasan päälle. Kundi selviytyi hyvinkin ketterästi. Viimeisenä osiona oli luoksetulo, taipparin tuomari Terhi Mikkonen jäi pitämään koiraa kaulapannasta kiinni ja omistaja juoksi n.10 metrin päästä koirasta kiven taakse piiloon josta kutsui koiraa. Sekin sujui loistavasti. =) Kun kaikki 12 koiraa olivat suorittaneet tämän ensimmäisen osion, oli ruokatauko.

Tauon jälkeen alkoi varsinaiset touhut lampaiden kanssa pyöröaitauksessa. Jokainen koira meni sinne vuorollaan, ja siellä oltiin vähän koirasta riippuen, max. 10min kuitenkin. Kundin kanssa menimme sisälle, ja Kundi oli ihan kiltisti (olin pelännyt, että ryntäilee lampaita päin). Haisteli hyvin pitkän aikaa maata ja söi sieltä kakkaa... Itse tottelin vain Terhin ohjeita, en katsonut enkä kutsunut koiraa ollenkaan jotta tilanne olisi mahdollisimman luonnollinen. Kun pääsin lampaiden eteen, Kundikin rupesi sitten työskentelemään lauman takana ihan hyvin =) Muutaman kerran kävi räkimässä haukun kanssa lampaita päin, mutta se johtui varmasti hyvin pitkälti epävarmuudesta. Paimennustaipumustesti oli siis hyväksytty. Tuomari Terhi sanoi, että Kundilta on lähtenyt vauhtia pois sitten viime näkemän, ja näytti hieman epävarmalta myös.

Sanalliseen palautteeseen tuomari kirjoitti seuraavalla tavalla: "Koiraa hiukan jännitti, mutta lähti kuitenkin työskentelemään. Kyseli paljon lupaa. Haisteli paljon. Paljon positiivisia kokemuksia lampailla."

Kundi oli niin sanotusti kultaisen keskitien suorittaja, kuten kuvastakin näkee niin palautteessa kaikki raksit on kohdassa "vähän".

En vielä tiedä, tuleeko yksi Kundin harrastuksista olemaan jatkossa paimennus. Tälle kesälle käymme vielä yhden paimennuskurssin (5krt) Kuttukuussa. Sen jälkeen on hyvä laittaa paimennusasiat muhimaan talven ajaksi ja katsellaan sitten ensi kesänä uudelleen!

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Loma lopuillaan

Tänään eletään viimeistä päivää heinäkuuta ja pian kesä vaihtuu syksyksi. Samalla kun elokuu alkaa, alkavat minun työt jälleen. Loma on lusittu ja paluu arkeen koittaa. Ei haittaa kyllä yhtään :) Joni on paiskinut koko kesän töitä ja minun kolmen viikon loman ajaksi sattui muutamia yhteisiä vapaapäiviä. Kaksi näistä peräkkäin sattuneista vapaapäivistä käytettiin Venäjän Petroskoissa.

Kovasti olen treenannut loman aikana Kundin kanssa. Ollaan tehty tottista, ja siihen liittyen metrin hyppyyn hyppytekniikkää. Toissa viikolla myös vähän kokeilin miten Kundi mahtaa päästä korkeasta hypystä yli. Pikkuhiljaa nostaen päästiin 95cm saakka, johon sitten hyvillä mielin lopetin.


Jälkeä ja esineruutua ollaan tehty vaihtelevalla menestyksellä. Tuossa pari viikko sitten Kundi teki loistavan esineruudun tuoden ruudusta kaikki siellä olevat 3 esinettä hyvällä innolla. Lisäksi Kundi jäljesti melkein kisapituisen vieraan tekemän jäljen ja nosti kaikki kepit. Sen jälkeen on mennyt vaihtelevasti. Esineruudussa yleensä nostaa hyvin yhden esineen ja irtoaa taakse. Sen jälkeen jää eteen pyörimään eikä meinaa irrota. Siihenpä lääkkeeenä siis se, että tästä lähtien kaikki Kundin esineet viedään takalaitaan. Eteen ei jätetä yhtään esinettä, koska kaikista pahin on se, että se löytää etualalta yhden esineen. Sen jälkeen ei lähde enää takalinjalle työskentelemään vaan jää pyörimään etualalle missä edellisen esineen hajut ovat. Jäljen osalta keppien ilmaisu on vähän huolimatonta. Viime viikon jälkitreeneissä ilmaisi 2/4 kepistä ja noiden kahden muun ohi ihan suvereenisti vaan meni. Eikä sillä ole edes kova vauhti jäljestäessä, se vaan on huolimaton. Keppitreeniä siis lisää! Janaa yritettiin treenata omana treeninään treenikaverin kanssa. Hän teki Kundille kolme janaa. Kun lähdin Kundin kanssa tekemään sitten tätä treeniä, niin koira näytti siltä että ei olisi ikinä jäljestänytkään. Hupsistakeikkaa. En saanut sitä lähtemään janalle. Teki pissejä metsään, söi mustikoita ja heiniä eli meni tekemään sijaistoimintoja, kun ei vissiin ymmärtänyt mitä piti tehdä. Ei lähtenyt ollenkaan haistelemaan maata. Yritettiin useita kertoja ja eri kohdista, mutta ei vaan lähtenyt. Ennen olen aina tehnyt jo pieniä lähetyksiä ja on hyvin ymmärtänyt janan idean, mutta en ymmärrä mikä noissa treeneissä oli. Nyt jätän taas hetkeksi janatreenit pois ja vahvistan ihan pelkkää jäljestystä ja jäljen ajamista vaan (+keppi-ilmaisut).

Agilityn osalta ollaan tehty aina ohjatuissa treeneissä ratoja ja itse olen vahvistellut keppien tekemistä ja A-estettä.


A-este alkaa sujumaan jo hyvin. Ollaan jätetty alasmenolta jo kehikko pois ja seuraavaksi pitäisi ottaa A-este ratojen osaksi. Kepit menevät jo hyvin ratojen osana, käytiin jopa yksissä mölleissä jossa radalla oli kepit ja meni ekalla oikeasta välistä sisään! Se olikin sen mölliradan ainoita onnistumisia xD, joten ei niistä sen enempää. Nyt pitäisi päästä tekemään vähän puomia ja keinua myös agilityssä. Keinua tehtiin viikko sitten pitkästä aikaa ja se oli aika hidas ja epävarma suoritus mitä Kundi teki. Joten sitä myös nyt treeneihin lisää!


Ainiin ja tärkeimmät asiat tästä postauksesta meinasi melkein unohtua! Kundin viralliset lonkka-ja kyynärtulokset saapuivat ja A/A ja 0/0 tuli! Happy me :P Lisäksi käytiin Kangasniemellä joukkotarkissa tarkastuttamassa silmät ja polvet. Polvet myö 0/0 ja silmät terveet. Tämä tarkoittaa sitä, että alamme pikkuhiljaa agilityssä siirtyä maksirimoihin. Nyt muutamissa treeneissä rimat on ollut 45-50cm ja huomaa kyllä, että Kundin vauhti hidastui pikkuisen siitä. Nyt vaan totuttelemaan korkeampiin rimoihin.



















Lisäksi käytiin paimennustaippareissa 29.7. Kundin tulos hyväksytty! Jee <3 Tästä postauksesta tuli jo näin pitkä, joten kirjoittelen sitten myöhemmin (kun ehdin ja jaksan) uuden postauksen joka käsittelee aiheena tuota taipparia!