torstai 26. lokakuuta 2017

Janatreeniä ja uusi harrastus

Viime postauksessa kerroin pk-jäljen kuulumisia ja kerroin tahmovista janatreeneistä Kundin kanssa. Treenikaveri tosissaan antoin muutaman vinkin, miten janaa voi treenata. Ensinnäkin koira otetaan mukaan katsomaan, kun jälkeä poljetaan. Minulla oli treeneissä mukana Joni, joka tuli Kundin kanssa sivummalle katsomaan, kun poljin jälkeä. Siinä kohtaa, missä jälki alkaa, sanoin Kundille että "täällä jälki" ja tiputin siihen jäljen alkupaikkaan lelun. Poljin max. 20m ja laitoin yhden kepin päähän. Sitten lähdettiin heti Kundin kanssa kokeilemaan. Lähti tosi innokkaasti jäljelle, lelulla pysähtyi hetkeksi, annoin leikkiä ja sitten annoin haistella kepille asti jossa taas palkkasin. Tehtiin sitten perään toinen janatreeni, jossa Kundi oli taas katselemassa, kun tein jäljen. Tällä kertaa en jättänyt lelua jäljen alkukohtaan, mutta siinä kohti sanoin Kundille vaan taas että "täällä jälki". Jätin vähän nameja siihen, ja poljin taas max. 20m ja tällä kertaa jätin jäljen loppupäähän lelun. Meni taas tosi hyvin ja siihen nähden mitä Kundi on aikaisemmin tehnyt, niin tosi innokkaasti. Tein vielä kolmannen samanlaisen setin ja jätin treenit siihen. Tosi hyvin :) Laitan tähän alle videon meidän viimeisestä janatreenistä, jossa "jäljen" alkupäässä oli nameja ja loppupäässä odotti lelu.

https://www.youtube.com/watch?v=J8yd48qbgII&feature=youtu.be

Lähetän siis toistaiseksi vielä hyvin lyhyeltä matkalta. Onneksi tässäkin nyt ehkä pikkuhiljaa rupeaa näkymään valoa tunnelin päässä. Toivotaan vaan, että talvi ei yllätä ja maat pysyy mahdollisimman pitkään lumettomana. Tai ainakin jos jotakin lumia satelee, niin sulaisivat mahdollisimman nopeasti pois ;) Terveisin: maastolajien treenaaja

Haisteluhommissa :) Kuva: Joni Laakso












Keppi löytyi!











Vihdoin Kundi on myös sen ikäinen (ja luustoltaan terveeksi kuvattu), että sitä voi pitää mukana myös kunnon juoksulenkeillä! Käytiin Mustissa&Mirrissä ostamassa vetovaljaat ja niitä ollaan nyt muutamia kertoja testailtu. Normaaleilla juoksulenkeillä Joni menee aina edellä, ja minä juoksen Kundin (+Airan) kanssa perässä. Näin ollen näihin kahteen sankariin saa kunnon vauhdit ja minä saan elämäni kyydit. :D Välillä tuntuu, että jalat irtoaa, mutta pakko on juosta kun koirat kirittää. Lisäksi ollaan nyt kerran myös käyty Puijolla ottamassa lyhyitä spurttivetoja ylämäkeen. Jokaiselle koiralle kaksi vetoa. Kundi juoksi yhden vedon minun kanssa ja yhden Jonin kanssa. Voi että se veti täysiä <3 Hullu, pieni, kaikkensa antava pyrriäinen <3 On se kyllä kuin luotu juoksemaan.














Jäähkäilijät Puijon maisemissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti